Vanha Herttoniemi, joka tunnetaan myös nimellä Länsi-Herttoniemi, on kulttuurihistoriallisesti merkittävä asuinalue Helsingissä. Alue on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin 1940- ja 1950-lukujen jälleenrakennuskauden ilmeensä, ja sen rakennuskanta koostuu aikakauden merkittävien arkkitehtien suunnittelemista rakennuksista.
Alueen arvokkuuden vuoksi Vanha Herttoniemi on rakennuskieltoaluetta, mikä tarkoittaa, että taloyhtiöiden julkisivuremonttien suunnittelu ja toteutus edellyttävät erityistä tarkkuutta sekä viranomaisten hyväksyntää. Tämä varmistaa alueen alkuperäisen ilmeen säilymisen tuleville sukupolville.
Arvokkaalla alueella sijaitseva taloyhtiö, Bo Ab Lönegropen, päätti toteuttaa perusteellisen julkisivuremontin useista syistä: julkisivun tekninen käyttöikä oli ylittymässä, parvekkeissa oli betonivaurioita, ja aiemmin myrskyvaurioiden takia korjattu vesikatto kaipasi uusimista. Lisäksi erkkerin päädyssä oli ilmennyt vesivuotoja 20 vuotta sitten tehdyn epäonnistuneen lisälämmöneristysrakenteen takia.
Alueen erityisluonteen vuoksi muutoksia alkuperäiseen ei käytännössä saanut tehdä, lukuun ottamatta turvallisuuteen vaikuttavia parannuksia. Helsingin kaupunginmuseo ja rakennusvalvonta olivat tiiviisti mukana suunnittelussa. Julkisivu haluttiin pitää mahdollisimman uskollisena alkuperäiselle, ja mm. alkuperäisten värien sekä parvekkeiden mallien selvittämiseen käytettiin runsaasti aikaa yhtiön asukkaiden haastattelujen ja arkistotutkimusten avulla.
"Historiallisesti arvokkaassa kohteessa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Valvonnassa kiinnitimme erityistä huomiota materiaalivalintoihin ja työn laatuun, jotta lopputulos kunnioittaisi rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria", kertoo Tahconin Markus Nevalainen, joka toimi hankkeessa työmaavalvojana.
Yläpohjan lisälämmöneristys oli tärkeä osa julkisivuremonttia, sillä se ratkaisi ylimpien kerrosten asuntojen pitkäaikaiset lämpötilaongelmat. Samalla se jatkoi taloyhtiön linjaa parantaa energiatehokkuutta – aiemmin taloyhtiö on jo siirtynyt maalämpöön ja uusinut ikkunat.
Katso myös: Näin Tahcon on apuna taloyhtiön korjaushankkeissa
Hankkeen menestyksen taustalla oli erinomainen yhteistyö kaikkien osapuolten välillä. Onnistunut ja asiantunteva suunnittelu loi edellytykset onnistuneelle korjaushankkeelle. Urakoitsija osoitti kiitettävää oma-aloitteisuutta koko projektin ajan ja julkisivuremontin huolellinen valvonta varmisti työn korkean laadun. Lisäksi taloyhtiön hallituksen aktiivinen toiminta varmisti hankkeen sujuvan etenemisen. Ilmapiiri oli alusta loppuun erittäin ratkaisukeskeinen ja positiivinen – kaikilla oli yhteinen tavoite mielessä.
"Tämä julkkariremontti meni täysin Tahconin tyylillä: jokainen osapuoli hoiti oman roolinsa tarkasti ja yhteistyö sujui erinomaisesti. Me haluamme varmistaa, että tilaajan ja urakoitsijan välillä vallitsee avoin ja rakentava ilmapiiri, sillä vain yhdessä toimimalla saavutetaan paras lopputulos. Kun kaikki tähtäävät samaan tavoitteeseen, pysytään aikataulussa ja budjetissa – ja lopputulos on priimaa!"
Markus Nevalainen, työmaavalvoja, Tahcon
Hanke onnistui erinomaisesti myös taloudellisesti. Kun taloyhtiöiden julkisivuremonteissa varataan yleensä noin 10 % lisätöille, tässä projektissa lisä- ja muutostyöprosentti jäi vain 4,9 prosenttiin. Lukema on erityisen hyvä, sillä siihen sisältyy myös alkuperäisen suunnitelman ulkopuolisia parannuksia, kuten asfaltoinnin uusiminen. Ilman näitä ylimääräisiä töitä lisä- ja muutostyöt olisivat jääneet lähelle nollaa.
Lisätyöt julkisivuremontissa
Lisä- ja muutostyöt ovat urakan aikana ilmeneviä töitä, joita alkuperäinen suunnitelma ei kata. Ne voivat johtua esim. rakenteiden avauksen paljastamista yllätyksistä tai tilaajan päätöksistä tehdä parannuksia, kuten tässä projektissa tehty asfaltoinnin uusiminen. Hyvin johdetussa hankkeessa ne pysyvät hallinnassa ja voivat jopa jäädä lähes olemattomiksi, mikä kertoo huolellisesta suunnittelusta ja valvonnasta.
Itse urakka toteutettiin yhdeksässä kuukaudessa. Julkisivuremontti palautti rakennuksen alkuperäisen arvokkuuden sekä paransi merkittävästi sen energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Lopputulos kunnioittaa jälleenrakennuskauden henkeä ja varmistaa rakennuksen säilymisen tuleville sukupolville.