Tahtituotanto soveltuu erinomaisesti korjausrakentamiseen. Tulet huomaamaan, että tahtituotantoa voidaan hyödyntää muussakin kuin sisävalmistusvaiheessa!
Korjausrakennushankkeisiin liittyy kuitenkin tiettyjä ominaispiirteitä, jotka tulee huomioida tahtituotannon aikatauluttamisessa. Seuraavassa käydään läpi selkeä ja käytännössä testattu tahtituotannon toimintamalli korjausrakentamiseen.
Lue lisää: Mistä tahtituotannossa on kyse?
Tahtituotanto korjausrakentamisessa kannattaa jaotella kolmeen vaiheeseen. Tarkastellaan näitä seuraavaksi lähemmin...
Valmistelevat työt sisältävät normaalisti pullonkaulana toimivia työvaiheita. Näitä ovat purkutyöt, timanttiporaukset, rakenteelliset muutokset ja tuennat (mm. valutyöt), ikkunoiden uusimiset sekä erilaiset porras- tai hissikuilujen aukotukset. Valmisteleviin töihin voidaan sisällyttää myös mahdollisia lattiatasoituksia ja entisöintitöitä.
Valmistelevat työt tulee ajatella omana työvaiheena. Vaiheella onkin oltava sisävalmistusvaihetta pidempi tahtiaika (esim. 5 työpäivää) sekä suuremmat tahtialueet. Tahtiajattelun tuominen jo tähän vaiheeseen parantaa töiden ohjattavuutta ja luo töihin hallittua puskurointia.
Valmisteleviin töihin liittyy yllätyksiä ja häiriöitä. Yllätykset aiheuttavat poikkeamia töiden etenemiseen ja suunnitelmaratkaisujen lisäsuunnittelua. Täten valmistelevien töiden aikataulun tulee olla joustava ja sisältää perusteltuja aikapuskuria. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valmistelevien töiden ja sisävalmistusvaiheen välille kannattaa jättää hankkeesta riippuen yhdestä neljään viikkoa aikapuskuria. Vaikka puskuria otetaan, on purkutöiden aikataulusta ja työalueiden luovutuksista kiinni pitäminen tärkeää, etteivät purkutöiden hännät ala vaikuttamaan tahtituotannon edellytyksiin.
Sisävalmistusvaiheen töitä ovat mm. väliseinätyöt, talotekniset työt, tasoitukset ja maalaukset, kalustus ja varustus. Mikäli talotekniikkatöitä on erittäin paljon, ne voidaan tarvittaessa vaiheistaa omaksi kokonaisuudekseen.
Korjausrakentamisen sisävalmistusvaihe on lähellä uudisrakentamista ja sisältää vähemmän yllätyksiä ja häiriöitä. Sisävalmistuksen tahtiajaksi suositellaankin valmisteleviin töihin verrattuna lyhyempää tahtiaikaa (esim. 1–2,5 päivää) ja pienempiä tahtialueita.
Sisävalmistusvaiheen tahtiaikataulu luodaan normaaliin tapaan. Tuotantojunaan kannattaa lisätä tarvittavat puskurivaunut häiriöiden ja kuivumisaikojen varalle. Tahtiaikataulua ja tuotantojunaa tulee myös tarkentaa ja jatkosuunnitella aliurakoitsijoiden kanssa hankkeen edetessä. Lisäksi olennaista on huomioida logistiikan toteutus varastoinnin, toimitusten ja haalausreittien osalta.
Tahtituotannossa tiloja ja työalueita pystytään luovuttamaan käyttäjille vaiheittain. Tilaajan ja käyttäjien toiveet ja vaatimukset ohjaavat miten alueita valmistuu luovutuskuntoon. Mikäli luovutusvaihetta ei toteuteta tahtituotannon periaatteilla, on riskinä, että alueiden luovutus ja valmistuminen venyvät huomattavasti. Tällöin vaiheittaisten luovutusten ja alueiden valmiiksi saattaminen kärsivät ja voidaan ajautua loppukiireeseen tai odotettua huonompaan laatuun.
Luovutusvaiheen työt sisältävät päätelaitteiden asennukset, tarkastukset ja viimeistelyt, loppusiivoukset sekä säädöt ja mittaukset. Tahtiaikataulussa luovutusvaiheen työt käsitellään omana vaiheenaan. Luovutusvaiheen töihin voidaan käyttää sisävalmistusvaihetta pidempää tahtiaikaa (esim. 5 työpäivää) sekä suurempia tahtialueita.
Lue lisää: Miten tahtituotantohanke onnistuu? 3 tärkeää vaihetta
Tästä tahtiaikataulun esimerkistä voi nähdä kuinka rakennuskohde on jaettu tahtialueisiin. Valmistelevan vaiheen työt (mm. purku, plaanot ja etuputsi) on aikataulutettu ensin ja niiden perään asetetulla lyhyellä aikapuskurilla varmistetaan, että mahdolliset yllätykset eivät vaikuta sisävalmistusvaiheen alkamiseen.
Sisävalmistusvaiheen tehtävät on listattu ja koottu työpaketeiksi eli vaunuiksi, jotka ovat keskenään ajallisesti saman pituisia. Tahtijunassa on esitetty nämä työpaketit suoritusjärjestyksessä, jonka jälkeen junat lähtevät kulkemaan limittäin: jokainen työryhmä suorittaa oman työpakettinsa määritellyllä työalueella yhden tahdin aikana, kunnes on aika siirtyä seuraavaan.
Myös luovutusvaiheen työt (mm. tarkastukset ja viimeistelyt, loppusiivoukset sekä säädöt ja mittaukset) on tahdistettu. Tarpeen vaatiessa kukin tahtialue voidaan siis luovuttaa tilaajaan käyttöön välittömästi sen valmistuttua. Myös luovutusvaiheessa kannattaa hyödyntää maltillista aikapuskuria, jotta mahdolliset viivästykset eivät vaikuta siihen päivämäärään, joka tilaajalle on luvotusajankohdaksi luvattu.
Edellä mainittujen töiden ulkopuolelle jää vielä töitä, joita ei yleensä sisällytetä tahtiaikatauluun. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi erilaisten hormien rakentaminen tai julkisivuihin liittyvät työt. Tahdin ulkopuolelle jäävät työt kannattaa aikatauluttaa Last Planner -menetelmällä, jolloin hankkeen työt saadaan onnistuneesti maaliin!
Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Jenni Sahlbergin diplomityön ”Tahtituotannon prosessimalli korjausrakentamiseen” kautta.