Taloyhtiön putkiremontti
Autamme taloyhtiöitä onnistumaan putkiremontissa. Tahconin projektinjohtajat ja valvojat varmistavat, että linjasaneeraus sujuu hienosti alusta loppuun.
Mitä tarkoittaa putkiremontti?
Putkiremontti tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemärijohtojen korjaamista tai uusimista. Putkiremontin virallisempi termi on linjasaneeraus, joka juontaa juurensa siitä, että kerrostalossa työt tehdään rappu tai putkien nousulinja kerrallaan.
Pelkkien putkien uusimisen sijaan rakennukseen tehdään usein kokonaisvaltaisempi talotekninen saneeraus, jossa kunnostetaan rakennuksen taloteknisiä eli LVIS-järjestelmiä laajemmin (LVIS eli lämpöjärjestelmä, vesi- ja viemärijärjestelmä, ilmanvaihtojärjestelmä, sähköjärjestelmä).
Samalla toteutetaan usein muitakin kiinteistön korjaus- ja parannustöitä, joilla tähdätään asumismukavuuden parantamiseen, kiinteistön energiatehokkuuden kohentamiseen sekä asuntojen ja yleisten tilojen päivittämiseen. Putkirempan tavoitteena onkin säilyttää tai nostaa taloyhtiön asuntojen arvoa.
Milloin on aika tehdä putkiremontti?
Putkien laskennallinen tekninen käyttöikä on 30–50 vuotta ja märkätilojen noin 25 vuotta. Usein putkiremontti käynnistetään siksi, että putket alkavat olla vanhoja, mutta remonttiin saatetaan ottaa mukaan mm. myös märkätilat, jos myös niiden käyttöikä on tapissa. Joskus putkiremontti aloitetaankin juuri siksi, että kylpyhuoneet ovat vanhoja (vanhemmissa kiinteistöissä asianmukainen vedeneristys saattaa puuttua kokonaan) ja niiden uusimisen yhteydessä on kannattavaa korjata myös putket.
Tärkeintä on herätä putkiremontin tarpeeseen ajoissa. Putkiremonttia ei kannata lykätä eteenpäin liian pitkälle, sillä vaarana on, että putket ehtivät rikkoutua tai niissä alkaa esiintyä tukoksia. Jo syntyneiden vahinkojen korjaaminen on kallista ja lisäksi vakuutuskorvauksen saamisen mahdollisuus alkaa heikentyä mitä vanhempia putket ovat. Kun alkaa olla ilmeistä, että putket lähestyvät elinkaarensa loppua, ei vakuutus enää välttämättä korvaa mahdollisia vahinkoja. On siis tärkeää, että taloyhtiö huolehtii märkätilojen kartoituksesta sekä lämpö-, vesi- ja viemäriputkistojen kunnon tarkistuksesta hyvissä ajoin.
Esimerkiksi 80-luvun kerrostaloissa on aika tehdä putkiremontti lähivuosina. Seuraavan kerran putkia täytyykin uusia todennäköisesti vasta yli 30 vuoden päästä.
Putkiremontti on peruskorjaus, kun putket korjataan eli uusi ratkaisu on samantasoinen vanhan kanssa. Putkiremontti voi myös olla perusparannus, kun esimerkiksi talotekniikkaa tai toiminnallisuuksia parannetaan vanhaan verrattuna.
Laskennalliset tekniset käyttöiät
Laskennallinen tekninen käyttöikä tarkoittaa järjestelmän ennakoitua käyttöikää, jonka sen oletetaan kestävän teknisesti toimivana ja turvallisena ennen kuin se tarvitsee merkittävää korjausta tai uusimista.
Käyttövesi- ja viemärijärjestelmä
- Linjasäätö- ja sulkuventtiilit noin 25–30 vuotta
- Käyttövesijohdot noin 40–50 vuotta
- Viemärit noin 40–50 vuotta
Lämmitysjärjestelmä
- Lämmönjakokeskus noin 20–25 vuotta
- Linjasäätö- ja sulkuventtiilit noin 25–30 vuotta
- Patteriventtiilit noin 15–20 vuotta
- Lämpöjohtoputket noin 50–100 vuotta
Muut järjestelmät ja rakennusosat
- Märkätilat (vedeneristeet) noin 25–30 vuotta
- Ilmanvaihtokoneet (koneellinen poisto) noin 25–30 vuotta
- Ilmanvaihtohormit tutkimusten perusteella
- Sähköjärjestelmät noin 50–70 vuotta
Mitä putkiremontti sisältää?
Putkiremonttia suunnitellessa otetaan aina huomioon koko kiinteistön kunto. Ensisijaisena tavoitteena on korjata huonokuntoisimmat järjestelmät ja rakennusosat, jotta vahinkoriskit minimoidaan. Mutta kun otetaan huomioon kokonaiskustannukset ja muut haitat, kuten asumisen häiriintyminen, on yleensä järkevää uusia mahdollisimman paljon kerralla.
Putkiremontin sisällöt voivat olla hyvin vaihtelevia, mutta yleisesti ottaen ne sisältävät vesijohtojen ja viemärien uusimisen sekä kylpyhuoneiden ja wc-tilojen remontoinnin. Lisäksi saattaa olla tarpeen päivittää lämmitys- ja sähköjärjestelmiä. Usein yhtiössä halutaan modernisoida myös yleisiä tiloja, kuten taloyhtiön sauna ja pyykkitupa. Vaikka piha-alueiden kunnostaminen ei yleensä kuulu suoraan putkiremontin piiriin, saattaa se joskus olla tarpeen kaivuutöiden yhteydessä.
On toki mahdollista toteuttaa myös suppea putkiremontti, jossa kunnostetaan tai uusitaan vain elinkaarensa päähän tulleet tekniikat, kuten pelkät viemärit, käyttövesijohdot tai lämpöverkosto. Putkiremontti voidaan siis toteuttaa myös ilman kylpyhuoneremontteja. Mutta kuten todettu, usein on järkevää uusia kylpyhuoneet, muita tiloja sekä myös muu talotekniikka linjasaneerauksen yhteydessä.
Putkiremontin sisältöä ei määrittele kuitenkaan pelkät taloyhtiön omat toiveet, vaan korjauslaajuutta ja toteutustapaa ohjaa vahvasti Suomen lainsäädäntö ja rakentamiseen liitetyt viranomaismääräykset tai niihin verrattavissa olevat ohjeistukset.
Putkiremontin laajuus riippuu aina kiinteistön tarpeista ja vaatimuksista. Esimerkki melko yleisestä putkiremontin laajuudesta:
- Vesijohtojen ja viemärien uusiminen: Vanhojen ja kuluneiden putkien vaihtaminen uusiin.
- Kylpyhuoneiden remontointi: Kylpyhuoneiden ja wc-tilojen saneeraus, mukaan lukien putkistojen uusiminen, laattojen vaihtaminen ja kalusteiden päivittäminen.
- Yleisten tilojen remontointi: Saunaosaston ja pyykkituvan remontointi ja putkistojen uusiminen näissä tiloissa.
- Lämmitysjärjestelmän uusiminen: Lämmitysputkien uusiminen ja lämmönjakokeskuksen päivittäminen.
- Sähköjärjestelmän päivittäminen: Sähköjärjestelmän uusiminen ja nykyaikaisten sähköasennusten tekeminen.
Rakentamislain asetuksia
Tässä muutama esimerkki siitä, kuinka lainsäädäntö ja määräykset vaikuttavat putkiremontin sisältöön.
Uusittavat vesijohdot
”Rakennuksessa on oltava huoneistokohtaiset vesimittarit huoneistoon tulevan kylmän ja lämpimän veden mittaamiseen siten, että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta on mahdollista käyttää laskutuksen perusteena.” Tarkoittaa käytännössä etäluettavia huoneistokohtaisia vesimittareita.
”Rakennukseen asennettavat vesijohdot ja niihin liitetyt laitteet on suunniteltava niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa, ja vesijohdot ja laitteet voidaan helposti tarkastaa, korjata ja vaihtaa." Tarkoittaa käytännössä yleensä pintavetoja, eli esimerkiksi kylpyhuoneen vesijohdot asennetaan näkyviin.
Uusittava viestintäverkosto
"- - Lain tarkoittamissa peruskorjaushankkeissa, esimerkiksi laajan putki- tai sähkösaneerauksen yhteydessä, myös sisäverkko on uudistettava, jos kiinteistössä tai rakennuksessa ei ole ennestään nopeita laajakaistayhteyksiä tukevaa sisäistä viestintäverkkoa ja jos uuden sisäisen viestintäverkon rakentaminen peruskorjaushankkeen yhteydessä on rakennusteknisesti perusteltua. Sisäverkon uudistaminen on tehtävä, vaikka siitä aiheutuu kustannuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle.” Tarkoittaa käytännössä nopeita laajakaistayhteyksiä tukevaa kaapelointia, kuten valokuitua.Sähköverkko
Määräykset eivät velvoita sähköverkon uusimista, mutta se on kustannushyödyiltään usein perusteltua toteuttaa linjasaneerauksen yhteydessä.Putkiremontin toteutuksen vaihtoehdot
Perinteisesti rakennuksen putket on uusittu kokonaan, kun ne ovat tulleet elinkaarensa päähän, mutta rinnalle on tullut myös kevyempiä tapoja. Nykyään perinteisen putkirempan sijaan putkistot voidaan kunnostaa ns. sisäpuolisilla tekniikoilla, joita ovat pinnoitus, putkitus, sukitus ja sujutus. Jokaisessa vaihtoehdossa on omat etunsa, tarkastellaan tässä muutamaa yleisintä menetelmää.
Perinteinen putkiremontti
Perinteinen putkiremontti tarkoittaa, että vanhat putket poistetaan ja tilalle asennetaan uudet. Tämä on melko raskas ja aikaa vievä remontti, sillä se vaatii seinien ja lattioiden avaamista, jotta putkiin päästään käsiksi. Perinteisessä putkiremontissa siis uusitaan yleensä myös märkätilat.
Usein asukkaiden on muutettava väliaikaisesti pois asunnoista laajojen purkutöiden ja pitkien vesikatkojen vuoksi. Perinteisen putkiremontin etuna on se, että kun niin lattia- että seinäpintoja avataan märkätiloissa, päivitetään tilan uusimisen yhteydessä myös vesieristeet vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia ja standardeja.
Sukitus
Sukituksessa vanhoja putkia ei tarvitse korvata uusilla. Sukitusprosessissa käytetään joustavaa putkea, joka asetetaan vanhan putken sisään ja sitten laajennetaan ja kovetetaan, jolloin vanha putki saa uuden sisäpinnan. Sukitus voi olla nopeampi ja aiheuttaa vähemmän haittoja kuin perinteinen putkiremontti, koska se ei vaadi seinien ja lattioiden avaamista. Koska remontti on kevyempi, se on yleensä myös edullisempi vaihtoehto perinteiselle putkiremontille.
Huomioon on kuitenkin otettava menetelmän käyttöikä: sukitus voi olla urakkahinnaltaan halvempi kuin perinteinen putkiremontti, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannukset voivat kasaantua. Sukitus ei myöskään sovi kaikkiin tilanteisiin ja joskus täysi putkiremontti voi olla järkevämpi tai välttämätön vaihtoehto: esimerkiksi jos putket ovat erittäin huonossa kunnossa tai niiden sijoitteluun halutaan muutoksia.
Hybridiremontti
Hybridiremontti yhdistelee perinteisiä ja moderneja menetelmiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osittaista perinteistä putkiremonttia ja osittaista putkien sukittamista.
Tämäntyyppinen remontti voi olla vähemmän asumista häiritsevä ja nopeampi toteuttaa kuin kokonaisvaltainen perinteinen putkiremontti, mutta on tapauskohtaista mikä toteutusvaihtoehto sopii taloyhtiön tilanteeseen parhaiten.
Kuinka paljon putkiremontti maksaa?
Putkiremontin neliöhintaa ei kannata vertailla kaverin kanssa, sillä hinta vaihtelee paljon sen mukaan kuinka kattava saneeraus on sekä millä menetelmällä se toteutetaan. Putkiremontin neliöhintaan vaikuttaa usea eri tekijä:
- Mitä purkiremonttiin sisällytetään (korjataanko tai uusitaanko viemärit tai/ja käyttövesi, edellisten lisäksi lämpöverkosto, jne.)
- Tehdäänkö samassa yhteydessä muuta remonttia (esim. sähköverkon parannus, yleiset tilat, kerhohuoneet, porraskäytävät, kylmäkellarit, saunaosastot, ulkovälinevarastot, asukasvarastot)
- Millä menetelmällä remontti toteutetaan (perinteinen putkiremontti, sukitus vai näiden hybridi)
- Kiinteistön sijainti (pääkaupunkiseudulla on kalliimpaa kuin muualla Suomessa)
- Minkä tyyppinen kiinteistö on kyseessä
- Minkä kokoisia asuntoja taloyhtiössä on
- Mahdolliset rakenteissa piilevät asbesti- ja haitta-aineet
Isännöintiliiton vuonna 2023 tekemässä putkiremonttibarometrissa keskiarvo oli 651 €/m2, mutta painotamme, että putkiremontin keskimääräistäkään neliöhintaa ei kannata katsoa liian tarkkaan, sillä taloyhtiön putkiremontin hinta toteutuu tapauskohtaisesti ja voi olla halvimmillaan vain muutaman satasen tai kalleimmillaan pari tuhatta euroa per neliö.
Putkiremontin jyvitys
Putkiremontin rahoitus hoidetaan yleensä taloyhtiön ottamalla lainalla, jonka kustannukset jyvitetään osakkaille.
Putkiremontin jyvitys tapahtuu putkiremontin toteutuksen jälkeen, kun kaikki kustannukset ovat tiedossa ja ne voidaan jakaa osakkaiden kesken. Jyvityksessä jokainen osakas maksaa osuutensa remontista.
Remontin kustannusten jako tehdään yhtiöjärjestyksen mukaisesti: yleensä asuntokohtainen kustannus määräytyy asunnon koon mukaan, mutta taloyhtiöiden käytännöissä on eroja.
Kuinka kauan putkiremontti kestää?
Putkiremontin kesto vaihtelee sen mukaan, mitä toteutustapaa käytetään, miten laaja remontti on, millaisia töitä siihen sisältyy ja kuinka suuri rakennus on. Kerrostalossa putkiremppa eli linjasaneeraus toteutetaan nimensä mukaisesti linjoittain, eli yleensä vain yhden rapun asunnot ovat remontin alaisia ja muissa voidaan asua normaalisti. Kun A-rappu on valmis, siirtyy remontti B-rappuun, jne.
Pienemmät putkiremontit, kuten esimerkiksi pelkkien käyttövesiputkien uusiminen, voivat kestää vain muutaman viikon kussakin asunnossa. Koko talossa kevytkin käyttövesiremppa kestää useita kuukausia.
Sen sijaan laajemmat remontit, kuten koko kiinteistön putkiston uusiminen, voivat kestää asunnoissa useita kuukausia, erityisesti jos samalla tehdään muita remonttitöitä, kuten kylpyhuoneiden uusimista tai talotekniikan päivityksiä. Keskimäärin puhutaan n. 8–12 viikosta per asunto, jolloin asunto on usein myös asumiskelvoton. Koko talossa putkiremontti kaikkineen voi kestää yhteensä n. 1,5 vuotta.
Voiko putkiremontin aikana asua asunnossa?
Kevyimmillään putkiremontista aiheutuu käyttövesi- ja viemärikatkoja, jolloin asunnossa on mahdollista asua, mutta arki on epämukavampaa ja häiriöalttiimpaa kuin normaalisti. Asukkaiden tulee olla valmiita väliaikaisesti heikempiin asumisolosuhteisiin, tilapäisiin wc- tai peseytymismahdollisuuksiin, sekä huomioida remontin aiheuttamat melu- ja pölyhaitat.
Raskaammassa putkiremontissa asunnoissa on melua sekä rakennuspölyä ja asumisen edellytykset ovat useiden viikkojen ajan poissa: ei vettä, wc:tä tai sähköjä. Tällöin asunnoissa asumista ei suositella.
On siis tapauskohtaista voiko putkiremontin ajan asua asunnossa. Kukin asukas saa hyvissä ajoin remontin aikataulun, josta selviää milloin oma asunto on remontin alainen. Näin voi etukäteen huolehtia mahdollisen väistöasunnon hankkimisesta.
Putkiremontin urakkamuodon valinta
Putkiremontti on suuri hanke, joten toteutusmuodon valinta vaikuttaa sen kulkuun ja potentiaalisesti myös lopputulokseen. Erilaiset toteutusmuodot eroavat siinä, kuinka paljon osapuolet osallistuvat päätöksentekoon ja kuinka avoimesti hankkeessa toimitaan. Tässä muutama urakkamuoto, joita yleensä suositaan putkiremontissa:
KVR
KVR-urakassa eli kokonaisvastuu-urakassa (joskus myös ST eli suunnittele ja toteuta -urakka) vastuu suunnittelusta ja työn toteutuksesta on urakoitsijalla. KVR-urakka on hyvä vaihtoehto silloin, kun vaatimukset ovat selvät ja urakoitsijoilla on mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten putkireittien tai työtapojen muutoksia. Suosittelemme Tahconilla tätä toteutusmuotoa, sillä se mahdollistaa muutosten tekemisen ja edullisempien ratkaisujen etsimisen.
Yleensä taloyhtiö hankkii hankkeelle projektinjohtajan, joka hoitaa hankkeen valmisteluun liittyvät tehtävät, kuten kartoitukset ja hankesuunnitelman sekä potentiaalisten urakoitsijoiden kartoittamisen. Urakoitsijoiden kilpailuttaminen tapahtuu valmiin hankesuunnitelman pohjalta, kun työn laajuus on pääpiirteittäin selvä ja alustavasti hyväksytetty taloyhtiössä. Urakoitsija otetaan hankkeeseen mukaan varsinaisten suunnitelmien laatimiseen, joten kilpailutus perustuukin yleensä vanhoihin suunnitelmiin, joiden paikkansapitävyys vaihtelee.
Kokonaisurakka
Kokonaisurakkamuodossa pääurakoitsija on vastuussa kokonaisuudessaan rakennustyöstä ja vastaa siitä rakennuttajalle, jonka kanssa hänellä on myös sopimussuhde. Rakennuttaja tilaa omalla sopimuksellaan suunnittelun suunnittelijoilta. Pääurakoitsija tekee omat sopimuksensa aliurakoitsijoiden kanssa. Aliurakoitsijat ovat näin ollen vastuussa pääurakoitsijalle.
Urakkamuotona kokonaisurakka on rakennuttajalle yksinkertainen, koska pääurakoitsija vastaa kokonaisuudesta. Kokonaisurakan hintapolitiikka on selkeä ja helpoin kilpailuttaa, mutta asetelma on epäsuotuisa kustannussäästöjen saavuttamiseksi, sillä kaikilla osapuolilla ei ole kannustimia kustannusten alentamiseksi.
Jaettu urakka
Jaetussa urakkamuodossa jokaisella urakoitsijalla on urakkasopimus tilaajan kanssa, eivätkä urakoitsijat lähtökohtaisesti ole sopimussuhteessa keskenään. Näin ollen työn tilaaja voi pilkkoa rakennusurakan pienempiin osakokonaisuuksiin esimerkiksi siten, että eri työt kaikki kilpailutetaan ja myös sovitaan erillisiksi urakkakokonaisuuksiksi.
Tällä pilkkomisella ja kilpailuttamisella tilaaja voi mahdollisesti saavuttaa kustannussäästöjä, mutta tämä jaetuksi urakaksi kutsuttu urakkamuoto on tilaajalle haastavampi hallittava, sillä tilaaja vastaa lähtökohtaisesti jaetun urakan eri työvaiheiden yhteensovittamisesta.
Putkiremontin vaiheet
Ennen varsinaisen remontin aloittamista arvioidaan putkiremontin tarve tekemällä putkiston kuntokartoitus, josta huolehtivat yleensä taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Samaan aikaan on suositeltavaa kartoittaa myös muiden LVIS-järjestelmien tila sekä teettää märkätilakartoitus.
Lisäksi kiinteistön ja tilojen kuntoa voi tarkastella laajemminkin: onko aika uusia pintoja tai halutaanko päivitystä yleisiin tiloihin jne. Märkätilakartoituksen yhteydessä onkin hyvä tehdä osakaskysely, jossa kuullaan osakkaiden toiveita esimerkiksi kylpyhuoneiden tai keittiön muutoksista.
Kun tarve on selvillä, käynnistetään suunnittelu ja valmistelu. Ensin valitaan suunnittelijat, jonka jälkeen asiantuntija voivat luoda putkiremontin suunnitelman. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan myös mahdollisia lisäremontteja, kuten keittiö-, wc- tai kylpyhuoneremontteja, yhteisten tilojen ja piha-alueiden parannuksia tai esimerkiksi kiinteistön sähköjärjestelmän uusimista. Lisäksi määritellään remontin aikataulu ja budjetti.
Tämän jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen eli itse putkiremonttiin. Tämä vaihe voi sisältää vanhojen putkien poiston ja uusien asentamisen tai vanhojen putkien kunnostamisen riippuen siitä, mikä toteutustapa on todettu parhaaksi. Myös mahdolliset muutostyöt ja päivitykset tehdään tässä vaiheessa. Remontin aikana on tärkeää varmistaa, että työ tehdään ammattitaitoisesti ja valvottuna, jotta lopputulos vastaa odotuksia.
Lopuksi on viimeistelyvaihe, jossa varmistetaan, että remontti on toteutettu suunnitelmien mukaan ja asukkaat voivat palata normaaliin arkeen. Tämä sisältää lopputarkastukset, viimeistelytyöt ja tarvittavat säädöt. Lisäksi tehdään lopullinen dokumentointi ja raportointi remontin kulusta ja lopputuloksesta.
1. Esiselvitykset
- Putkistojen kunnon tarkastus ja tarpeen arviointi.
- Kuntokartoitukset, kuten märkätilakartoitus.
- Yhtiökokouksessa päätetään remontin aikataulusta ja alustavasta budjetista.
- Valitaan suunnittelijat ja asiantuntijat eri aloilta.
4. Hanke- ja esisuunnittelu
- Määritellään remontin laajuus, sisältö ja menetelmät.
- Arvioidaan lisäremonttien tarve ja määritellään aikataulu ja budjetti.
- Kilpailutetaan ja valitaan urakoitsija.
- Toteutukselle saadaan tavoitehinta.
- Urakoitsija osallistuu suunnitteluun ja täsmentää kustannuksia.
6. Toteutussuunnittelu
- Suunnitelmia laaditaan yhteistyössä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa.
- Haetaan tarvittavat luvat ja muut viranomaishyväksynnät.
- Työmaan järjestely ja suojaukset.
- Suoritetaan purkutyöt, putkien asennus ja mahdolliset muut työt.
- Lopuksi viimeistelytyöt, loppusiivous ja alueen palautus normaaliin käyttöön.
Projektinjohto
Linjasaneerauksessa projektinjohtajamme tärkein päämäärä on varmistaa taloyhtiön putkiremontin sujuva ja laadukas toteutus aikataulussa ja budjetissa. Projektinjohtaja huolehtii mm. sopimusten tekemisestä ja suunnittelun ohjaamisesta.
Valvonta
Putkiremontissa valvojamme huolehtii putkiremontin työn laadusta, työmaan turvallisuudesta ja hankkeen kustannustehokkuudesta. Tahconin kautta saat työmaavalvonnan lisäksi myös LVI-valvonnan ja sähkövalvonnan.
Putkiremontti KVR-urakkana
Tahconilla suosittelemme KVR-urakkana toteutettua putkiremonttia, sillä se säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää taloyhtiön riskejä. Projektinjohtajamme on valmiina auttamaan teidät läpi tehokkaan putkirempan ja valvojamme varmistaa laadukkaan lopputuloksen.
Putkiremontti ja nolla virhettä
Liian usein taloyhtiöiden asukkaat joutuvat sulattamaan virheitä ja puutteita pitkän putkirempan päätteeksi. Tahconilla olemme sitä mieltä, että taloyhtiö voi ja sen kannattaa vaatia linjasaneerauksessa nollavirheluovutusta. Tässä 8 täsmävinkkiä siihen, kuinka päästä kohti putkiremonttia, joka menee putkeen:- Hankkeeseen valitaan skarppi valvoja, joka tekee ennakoivaa (ei toteavaa) valvontaa.
- Aina kannattaa sopia riittävän suuri huoneistokohtainen viivästyssakko.
- Kohdekohtaisten suunnitelmien huolellinen läpikäynti (esim. kylpyhuoneen korvausilman saanti on huomioitu suunnittelussa – mutta urakoitsijalta tämä unohtuu yllättävän usein!)
- Huolellisuudesta pidetään kiinni myös osakasmuutoksissa (esim. pistorasia ei päädy liian lähelle suihkua vain koska osakas haluaa siirtää kalusteiden paikkoja).
- Urakkaohjelmassa edellytetään, että urakoitsija tekee työlleen ns. itselleluovutuksen ja työn aikaisia itsellekuovutuksia myös osaurakoiden välissä.
- Itselleluovutuksen suorittaa joku muu kuin työmaalla päivittäistä työnjohtoa tekevä henkilö.
- Itselleluovutus huomioidaan jo aikataulusuunnittelussa varaamalla korjaustöille riittävästi aikaa (tätä urakoitsijat eivät juurikaan tee, joten sitä pitää osata vaatia).
- Suurempia aikatauluhaasteita ei päästetä syntymään: rakennuttajakonsultti luo realistisen ja yksityiskohtaisen aikataulun yhteistyössä urakoitsijan kanssa varhaisessa vaiheessa.
Nämä vinkit ovat meidän projektipäällikön, Joonaksen, blogitekstistä. Koko jutun pääset lukemaan tästä: Nollavirheajattelu oletukseksi taloyhtiön putkiremonttiin
Rakennuttajatoimisto Tahcon
Rakennusala on jäykkä. Me emme.
Ravistelemme rakennuspölyt pois ja toimimme rohkeasti uusilla tavoilla nykyaikaisia työkaluja hyödyntäen.
Yhdessä tavoitteisiin
Rakennuttajakonsulttina huolehdimme puolestasi hankkeeseen liittyvistä hankinnoista ja asetamme yhdessä tavoitteet onnistuneelle hankkeelle.
Raikas ote
Emme anna perinteisen tilaaja-urakoitsija-vastakkainasettelun kuormittaa, vaan varmistamme, että asioista sovitaan selkeästi ja ne toteutetaan aidosti yhteistyössä. Työskentely kanssamme onkin aina hyväntuulista ja joustavaa.
Hyödyt näkyviksi
Tärkein tehtävämme on varmistaa projektin osapuolten välinen saumaton yhteistyö ja tarjota kaikille osapuolille näkemys yhteisten tavoitteiden saavuttamisen hyödyistä.
"Yhteistyö on luottamuksellista, ammattimaista sekä avointa puolin ja toisin. Toiminta on nohevaa ja sovitusta pidetään."
Keskustellaanko teidän projektista?
Valitse kalenterista sinulle sopiva aika, niin otetaan Teams-videopalaveri teidän projektista. Annamme vinkkejä mielellämme ja täysin maksutta.
Palvelualueena koko Uusimaa
Meillä on rakennuttamisen, projektinjohdon ja työmaavalvonnan kohteita mm. näillä alueilla:
-
Helsinki
-
Espoo
-
Vantaa